Avaa kartta

Miten sääennuste tehdään?

Tuuliennuste ei ole kenenkään arvaus. Sen laskee tietokoneella säämalli, joka saa lähtötiedoiksi tuhansia havaintoja. Tämä opas kertoo, miten ennuste syntyy, miksi sama malli voi näyttää eri sääpalveluissa eri lukuja ja mitä hyötyä tästä on harrastajalle.

Lyhyesti

Havainnoista ennusteeksi

Jokainen ennuste kulkee saman ketjun läpi:

  1. Havainnot. Sääasemat, poijut ja laivat mittaavat tuulta, lämpöä ja painetta. Luotauspallot ja lentokoneet mittaavat ilmaa ylempää. Sääsatelliitit ja säätutkat näkevät pilvet, kosteuden ja sateen.
  2. Alkutila. Havainnot ovat hajallaan ja niissä on virheitä. Siksi ne yhdistetään edellisen ennusteen kanssa yhdeksi kokonaiskuvaksi ilmakehän nykytilasta. Tätä kutsutaan data-assimilaatioksi. Vuoden 2023 kuvauksen mukaan HARMONIE tekee sen kolmen tunnin välein ja odottaa havaintoja noin tunnin ja vartin ennen kuin laskenta alkaa (Eresmaa 2023).
  3. Malli. Ilmakehä jaetaan ruudukkoon, jossa on ruutuja vierekkäin ja kerroksia päällekkäin. Tietokone laskee fysiikan yhtälöillä, miten tuuli, lämpö ja kosteus muuttuvat jokaisessa ruudussa askel kerrallaan päiviä eteenpäin. Yhtä laskentakertaa kutsutaan ajoksi, ja ajo nimetään sen alkuhetken mukaan, esimerkiksi "06 UTC:n ajo". UTC on maailmanaika: Suomen aika on talvella UTC + 2 ja kesällä UTC + 3 tuntia, joten 06 UTC:n ajo alkaa talvella Suomen aikaa klo 8.
  4. Jälkikäsittely. Mallin tuloksista lasketaan ihmisille sopivia lukuja, kuten 10 metrin tuuli ja puuskat. Osa palveluista korjaa lukuja havaintojen ja tilastojen avulla tai yhdistää useita malleja. Ilmatieteen laitoksella meteorologit myös muokkaavat ennustetta käsin (Ilmatieteen laitos 2024).
  5. Palvelu. Data siirretään sääpalveluihin, kuten Yr:ään, Windyyn tai VamoSpotiin, jotka piirtävät sen kartaksi tai taulukoksi.

Ruudun koko ratkaisee rannikolla

Malli tuntee jokaisesta ruudusta vain yhden arvon: keskimääräisen tuulen, keskimääräisen maaston ja sen, onko ruutu maata vai vettä. Ruudun kokoa kutsutaan myös hilaväliksi.

Australialaisessa vertailussa tarkemmat mallit kuvasivat merituulen rintaman yksityiskohtaisemmin kuin karkeat (Brown ym. 2026). Ilmatieteen laitoksen mukaan MEPS on tuulessa ja puuskissa yleensä ECMWF:ää parempi (Ilmatieteen laitos 2024). Kumpikaan malli ei silti näe yksittäistä niemeä, laituria tai metsän reunaa. Ne näkyvät vasta paikan päällä ja tuulimittarissa.

Lisää merituulesta kerrotaan tuuliennusteoppaassa.

Mallit, joita Suomessa käytetään

MalliTekijäRuutuAjotUlottuu
MEPS (HARMONIE-AROME)MetCoOp: Norjan, Ruotsin, Suomen, Viron ja Latvian sääpalvelut2,5 km5 uutta parven jäsentä joka tunti, pääajo 3 tunnin välein66 tuntia (2,75 vrk)
ECMWF IFSEuroopan keskipitkien sääennusteiden keskusnoin 9 km. Avoimena datana 0,25° (Suomessa noin 14 × 28 km) ja 20.10.2026 alkaen myös 0,1°.4 kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12, 18 UTC)15 vrk (00 ja 12 UTC), 6 vrk (06 ja 18 UTC)
ICON ja ICON-EUSaksan sääpalvelu DWD13 km, Euroopassa 6,5 kmICON 4 kertaa, ICON-EU 8 kertaa vuorokaudessaenintään 7,5 vrk, Euroopassa enintään 5 vrk
GFSYhdysvaltain sää- ja valtamerivirasto NOAAnoin 13 km, data 0,25°4 kertaa vuorokaudessa16 vrk

HARMONIE on mallin nimi ja MEPS sen järjestelmän nimi, jolla Pohjoismaiden ja Baltian sääpalvelut ajavat mallia yhdessä. Ilmatieteen laitoksen avoimessa datassa ja VamoSpotissa näkyy nimi HARMONIE, MET Norwaylla ja Yr:ssä MEPS. Kyse on samasta mallista. Mallin alue kattaa Skandinavian, Suomen ja Baltian (Eresmaa ym. 2026).

Euroopan sääpalvelut käyttävät ECMWF:ää yleisesti yli kahden päivän ennusteisiin. Ilmatieteen laitoksen omat ennusteet perustuvat siihen viimeistään kahden päivän päästä eteenpäin (Ilmatieteen laitos 2024). ECMWF ajaa myös tekoälymallia AIFS, josta kerrotaan lisää tuuliennusteoppaassa.

VamoSpot näyttää HARMONIEta lähipäiville ja ECMWF:ää kymmenen vuorokauden päähän. VamoSpotin ECMWF-kartta on karkeampi kuin ECMWF:n oma malli, koska data haetaan puolen asteen välein, jotta sivu latautuu nopeasti.

Parviennuste: monta laskelmaa samasta säästä

Ilmakehän nykytilaa ei koskaan tiedetä tarkasti. Pienikin virhe alkutilassa voi kasvaa päivässä niin suureksi, että merituuli tulee tunteja myöhässä tai ei tule ollenkaan. Siksi sääkeskukset laskevat saman ennusteen monta kertaa. Tätä kutsutaan parviennusteeksi (englanniksi ensemble), ja jokainen laskelma on parven jäsen.

Jäsenet eroavat toisistaan, koska jokaisen lähtötietoja on tarkoituksella muutettu hieman. MEPS:ssä muutetaan (Frogner 2022):

Kontrolli on jäsen, jonka lähtötietoja ei ole muutettu. Muiden jäsenten muutokset arvotaan, mutta niiden suuruus on mitoitettu vastaamaan havaintojen ja mallin todellista epävarmuutta.

MEPS: viisi uutta jäsentä joka tunti

MEPS laskee joka tunti viisi uutta jäsentä, jotka kaikki ulottuvat 66 tunnin päähän. Kuuden viimeisen tunnin jäsenistä kootaan 30 jäsenen parvi, joka yltää siksi noin 61 tuntiin (MET Norway, NWPdocs). Joka kolmas tunti yksi viidestä uudesta jäsenestä on kontrolli. Parvessa on siis aina tuoreita ja muutaman tunnin vanhoja laskelmia rinnakkain. ECMWF:n parvessa on 51 jäsentä: kontrolli ja 50 muutettua (ECMWF, IFS Cycle 50r1).

Näin luet parvea

ECMWF:n mukaan hyvä parviennuste on luotettava: kun se lupaa jollekin 70 %:n todennäköisyyden, asia toteutuu noin seitsemän kertaa kymmenestä (ECMWF 2017).

VamoSpot näyttää tällä hetkellä MEPS-parven kontrollijäsenen, eli yhden laskelman. Parven hajontaa VamoSpot ei vielä näytä.

Sama malli, eri päivitysaika

Malliajo ei ole valmis alkuhetkellään. Ensin odotetaan havaintoja, sitten lasketaan, ja lopuksi data siirretään jakeluun. Jokainen välikäsi lisää oman viiveensä. Siksi kaksi sovellusta voi näyttää samaa mallia mutta eri ajoa. Viive on laskettu ajon alkuhetkestä, esimerkiksi klo 06 UTC:sta.

HARMONIE kolmen jakelijan kautta

Tässä verrataan samaa ajoa eri lähteistä. Uusi pääajo eli kontrolli tulee 3 tunnin välein, joten näkemäsi ajo on aina vähintään viiveen verran ja enintään viive + 3 tuntia vanha.

MistäUusi ajo saatavillaNäkemäsi ajo on iältään
MET Norwayn avoin datanoin 1 h 45–55 min ajon alustanoin 2–5 h
VamoSpot (hakee MET Norwaylta)yleensä noin 1 h 50 minnoin 2–5 h
Ilmatieteen laitoksen avoin datanoin 3 h (mitattu 2 h 50 min – 3 h 25 min)noin 3–6 h

MET Norway julkaisee lisäksi joka tunti parven viisi uutta jäsentä. Mitattu 8.11. ja 13.–14.11.2026. Luvut ovat muutaman päivän havaintoja, eivät palvelulupauksia.

ECMWF

ECMWF odottaa havaintoja pidempään ja laskee koko maapallon, joten ajo valmistuu myöhemmin kuin HARMONIE. ECMWF:n aikataulun mukaan 00 UTC:n ajon kontrolli jaetaan sääpalveluille klo 05.45 UTC alkaen ja koko parvi klo 06.40–07.40 UTC. Avoin data julkaistaan aikataulun lopussa. Open-Meteossa, josta VamoSpot sen hakee, uusi ajo oli saatavilla noin 7–8,5 tunnin kuluttua ajon alusta, ajosta riippuen (mitattu 13.–14.11.2026). VamoSpotiin se tulee noin 5–15 minuuttia myöhemmin. Ajo tulee 6 tunnin välein, joten näkemäsi ECMWF-ajo on noin 7–14 tuntia vanha.

Muut palvelut

Yr, Ilmatieteen laitoksen verkkoennusteet, Foreca ja Windy eivät julkaise viiveitään. Yr:n MEPS-ennuste päivittyy kerran tunnissa (MET Norway), Ilmatieteen laitoksen verkkoennusteet useita kertoja päivässä (Ilmatieteen laitos).

Onko tuoreempi ajo parempi? Ei suoraan. Viive ei kerro mallin laadusta, eikä eri mallien viiveitä kannata verrata keskenään. Tuoreudesta on eniten hyötyä lähitunneille, koska uudessa ajossa ovat mukana uusimmat havainnot. Huomisen ja sitä kauempien päivien ennusteessa muutaman tunnin ikäero merkitsee vähän. Silloin ratkaisevat malli, ruudun koko ja parven hajonta. Yksittäinen uusi ajo voi myös heilahtaa väärään suuntaan, joten katso, pysyykö ennuste samana ajosta toiseen.

Esimerkki: kun kaveri näkee toisessa sovelluksessa eri tuulen, syy voi olla se, että hänellä on 06 UTC:n ajo ja sinulla 09 UTC:n ajo.

Mitä tästä seuraa harrastajalle

Lue myös Mikä tuuliennuste sopii vesille? ja Spotin asetukset omaan lajiin ja taitoon.

Lähteet

Luvut tarkistettu 14.11.2026. Viiveet mitattu 8.11. ja 13.–14.11.2026.

Tutkimukset ja esitelmät

Sääpalvelut ja muut